Uusi Turun taidehalli kasvaa maaperälle, jossa kerrostuvat kaupunkilaiselämän ja teollisuuden, porvarillisen tapa- ja kulutuskulttuurin, hallinnon ja lain, kansainvälisen kaupan ja kolonialismin juuret ja jäljet. Taidehallin rakennuksessa on sen yli 150-vuotisen historian aikana toiminut muun muassa paita- ja sateenvarjotehdas sekä poliisien kuntosali. Samalla paikalla on ollut aikoinaan raatihuone, eli paikallishallinnon ydin. Ympäröivistä kortteleista on lähtenyt liikkeelle Suomen kaupungistumisen historia ja taidehallin edessä avautuu tori, joka on ollut merkittävä kaupan keskus sekä kulttuurien kohtauspiste, meriliikenteen luodessa yhteyksiä maailmalle jo useiden vuosisatojen ajan.

Taidehallin avajaisnäyttely lähestyykin nykyhetkeä juuri tässä paikassa kiteytyvän historian monisärmäisen prisman kautta. Se pohtii, voiko näistä historiallisen kosmopoliittisuuden siemenistä tälle kohtaamispaikalle kasvaakin alusta tulevaan suuntautuvan kosmopolitiikan kokeiluille – eli uusille kollektiivisen ääneen ajattelun tavoille, jotka eivät vain salli vaan vaativat moniäänisyyttä, hitautta ja empimistä. Tämä kosmopolitiikka edellyttää päätösten tekoa kaikkien niiden läsnäollessa, joiden maailmaan teot vaikuttavat, kuten filosofi Isabelle Stengers kirjoittaa.

Näyttelyn lähtökohtana on erityisesti Taidehallin paikalle 1400-luvulla perustettu ‘Maanoikeus’, Ruotsin kuninkaan alainen ensimmäinen pysyvä tuomioistuin Suomen niemimaalla. Oikeus- ja hallintojärjestelmän määrittyminen tiettyyn maa-alueeseen ja tähän sidottuun kansaan kohdistuviksi herättää kysymyksiä maaoikeuksien ohella myös maan oikeuksista. Se haastaa samalla pohtimaan mitä maan ja kansan erottamattomuus voi tarkoittaakaan kiihtyvän ilmastokriisin, sukupuuttoaallon ja ksenofobisen nationalismin aikana. Miten maan ja ihmisten oikeudet kietoutuvat yhteen muutoin kuin omistajuuteen perustuen?

Mikäli oikeus maahan merkitsee oikeutta elinkelpoiseen ympäristöön, tämä edellyttää monimuotoisen ekosysteemin hyvinvoinnin turvaamista. Ihmisoikeudet näyttäytyvät täten elimellisesti ympäristön oikeuksista riippuvaisina. Laki onkin avannut viime vuosina merkittäviä väyliä niin uhattujen ympäristöjen ja alkuperäiskansojen suojeluun kuin fossiilitalouden hillintään. Näyttelyn tavoitteena on kuitenkin kannustaa nyrjäyttämään ihmiskeskeistä näkökulmaa nykytaiteen keinoin entisestään ja kysyä miten maan oikeuksia voisi lähestyä myös ilman kulttuurisidonnaisen oikeuskäsityksen kehystä, kieltä ja kartastoa.

Näyttelyyn kutsutut taiteilijat työstävät näitä kysymyksiä arjen eri tapoihin ja teknologioihin pureutuen. Miten jumalallisen perspektiivin ja hallinnan illuusion sijaan voisimme tunnistaa samanaikaisesti sekä omien tekojemme vaikutus että otteestamme karkaavien erilaisten maailmassaolon ja tiedon muotojen moniääninen todellisuus?

Moderni rationaalinen ihminen on länsimaisen kulttuurin lineaarisen edistyksen ihanteineen pyrkinyt irtautumaan maan ikeestä. Kaikki maahan liitetty on suljettu tiukkaan hallintaan, tai pois näkyviltä. Hajoaminen, kierto, kehollisuus on sukupuolittaen, rodullistaen ja ei-inhimillistäen toiseutettu. Näyttelyn teokset tarttuvat näihin kestämättömiin rajanvetoihin eri tulokulmista ja moninaisin välinein. Osa tuo jätteen ja jätökset yksityisyyden verhojen takaa julkiseen keskusteluun, on sitte kyse omista käymälöistämme tai luonnonresurssien riistosta. Toiset kysyvät miten voisimme elää aikaansaannostemme kanssa, huomata niiden olemassaolo ja kantaa vastuu niistä – aina hajoamattomista kertakäyttömateriaaleista laajoihin ekosysteemien muutoksiin. 

Teokset haastavat meitä havaitsemaan monimutkaisia vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita yhtälailla kiven halkeamisessa kuin ikiroudan sulamisessa, joissa maan eri elementtien ja ihmisten toimien vaikutukset kietoutuvat arvaamattomasti yhteen. Ne myös kannustavat tekemään tuttavuutta ikiaikaisten erilajisten arjen kumppaniemme kanssa, uusien tulokkaiden ohella. Miten havainnoida ja huomioida, kuulla ja nähdä, luoda yhteyttä ja kokea yhteenkuuluvuutta toisin?

Taiteilijat:

Simo & Tuike Alitalo, Saara Ekström, Liinu Grönlund, Terike Haapoja, Harrie Liveart, Saara-Maria Kariranta & Jarmo Ilmari Somppi, Mari Keski-Korsu, Lasse Lecklin, Sari Palosaari, Arja Renell, Leena & Oula Valkeapää

Näyttelyn kuraattori:

Taru Elfving

 

Näyttelyn oheisohjelmaa järjestetään lauantaina 2.2.2019. Lue lisää täältä.