MIA OPA [mia ora] on kreikkaa ja tarkoittaa ”tunti”. Otsikko löytyi pakkauksesta, jonka sain Ioanninassa ystävältäni, joka kehittää filmini. ”Tunti” on sanana kuitenkin moniulotteisempi merkitykseltään; ympäristöllä on tapana lohduttaa kriisin kohdannutta ihmistä sanomalla: Tunti kerrallaan. Kestä tunti kerrallaan – kuin yksi hengenveto kerrallaan.

Kreikan valtio on syvässä talouskriisissä. Maassa on käynnissä suuret muutokset, nuoret kreikkalaiset saavat korjata monien vuosien puutteellisen politiikan jälkiä, monet muuttavat maasta. Vanhemmat, ulkomailla asuneet, kreikkalaiset palaavat ollakseen mukana auttamassa maataan taas jaloilleen. Tyytymättömyys poliitikkoihin on nostattanut kansanliikkeitä erityisesti Exarcheiassa, Ateenassa, jossa vasemmisto-ryhmiä lähellä olevat tahot ovat pystyttäneet oman valtion valtion sisälle. Tunti kerrallaan maa yrittää päästä taas jaloilleen.

MIA OPA on teos, joka kuvaa rakkauttani omaan kansaani, kotiini. Teos osoittaa sormellaan Kreikan hallitukselle siellä olevan uskomattoman määrän nuoria ihmisiä, jotka odottavat tilaisuutta vaikuttaa. Samaan aikaan, kun kriisi on alkanut taittua, erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvussa. Suuri tyytymättömyys luo valtavan energian ja kaupungin hermon uhkaavankin sykkeen. Kuin pelkäisi astuvansa miinaan, jolloin kaikki voi räjähtää.

En voi työskennellä järjestelmällisesti täällä, ei se toimi. Minun pitää saada olla yhtä impulsiivinen ja vapaa rajoitteista, kuten asukkaat, ystäväni. Täällä ei voi suunnitella mitään eikä mikään ole ennustettavissa. Sen sijaan huolehdin siitä, että minulla on kymmenen filmirullaa aina repussani ja että olen valmiina antautumaan hulluuden vietäväksi. Arki koostuu enemmän tai vähemmän siitä, että arjessa ei ole mitään arkipäiväistä. Yövalvomiset, jatkuva unenpuute, mutta samalla kuolematon uteliaisuus sävyttää tapaani toimia.

Olen seinällä olevan kärpäsen ja hyttysen sekoitus, joka häiritsee untasi. Valokuvaamalla ystäviäni saan avattua ovia ja samalla pääsyn ihmisten luo tilanteisiin, joita kuvaan teoksissani. Samalla kun keskityn elämään Ateenan ympärillä, yritän sekoittaa työhöni myös kuvia kotikaupungistani Ioanninasta ja myös elämästä Mantionin kylässä, joka on heti kaupungin ulkopuolella.  Rinnastamalla kylästä otettuja kuvia Ateenasta otettuihin kuviin luon vuorovaikutuksen nykyajan ja historian välille, sekä kontrastin suurkaupungin ja maaseudun välille. Pyrin siihen, että kylästä ottamani kuvat kertovat vanhasta Kreikasta, kun taas kuvat Ateenasta symboloivat uutta, kehittyvää Kreikkaa. Yhdessä ne luovat elinvoimaista kertomusta maasta, joka on eräänlaisessa välitilassa. 

MIA OPA on teos kreikkalaisesta sukupolvesta, joka etsii identiteettiään uskomattomien paineiden alla olevassa yhteiskunnassa.

 

Jannis_Tordheim_Filadelfia_2016

Filadelfia, 2016