#knaggi on jatkuva projekti, jossa taiteilijaduo Knaggi tallettaa jokaisen Instagramissa tunnisteella ”knaggi” merkityn valokuvan aikajärjestyksessä. Sosiaalisessa mediassa tunnisteita eli hashtageja käytetään eräänlaisena metadatana. Ne tunnistaa risuaidasta (#). Risuaidalla merkitään avainsanoja, joiden avulla voidaan luokitella kuvia, viestejä tai aiheita. #knaggi-projektissa jokainen valokuva toistuu alkuperäisessä, iPhonen ruudulla näytettävässä koossaan niin monta kertaa kuin se saa tykkäyksiä. Jos valokuvasta siis tykätään esimerkiksi 12 kertaa, se toistuu näyttelyssä 12 kertaa. Jokainen alumiinikehystetty tuloste on kooltaan 105×100 cm. Suuren koon ansiosta kuvista voidaan rakentaa mosaiikki. Kuvat pinotaan pystysuorasti aikajärjestykseen, ja kun edellisestä tulosteesta loppuu tila, kuvat jatkuvat seuraavaan tulosteeseen. Teoksessa yhdistyvät automaattinen sisällöntuottaminen, henkilökohtaiset piirit, digitaaliset roolit sekä käsintehty arkistointi.

Knaggia kiinnostaa erityisesti fyysisyyden ja arkistoinnin näkökulma näihin lyhytikäisiin kuviin, joiden alkuperäinen tarkoitus oli elää vain yhden ”skrollauksen” eli älylaitteen ruudun vierityksen ajan. Kaksikko on käyttänyt Instagramia aktiivisesti jo useita vuosia. He ovat taltioineet elämäänsä taiteilijoina: matkustamista taiteilijaresidensseihin ja näyttelyiden pystyttämistä eri kohteisiin. Projekti sai alkunsa vuonna 2013 ja on siitä asti laajentunut nopeasti. Projektin kasvaessa ja Knaggin ystävien sekä yleisön tullessa tietoisemmiksi omasta osuudestaan projektissa (suurempi määrä tykkäyksiä tarkoittaa suurempaa määrää vedoksia) Knaggin tavoitteena on tutkia ja kyseenalaistaa tykkäysten arvoa ja niiden vaikutusta identiteettiimme, jota elämme nykyään tosielämän lisäksi myös verkossa. Teos aineellistaa digitaalista sisältöä, joka on alun perin luotu vain ”pilveä” varten, antaakseen yhä verkostoituneempien mieltemme tuotoksille kiinteän muodon. Teos itsessään on taiteilijoiden elämien, liikkeiden, toimien, työn, ystävyyden, ihmissuhteiden ja yhteistyön tutkielma, mutta kokonaisuutena siitäkin tulee eräänlaista metadataa. Valokuvakeskus Perissä nyt esiteltävä #knaggi-näyttely on teoksen tähän asti täydellisin ilmentymä.

Taiteilijakaksikko Knaggiin kuuluvat Arngrímur Borgþórsson (synt. 1979 Islannin Hafnarfjörðurissa) ja Andreas Knag-Danielsen (synt. 1983 Norjan Bergenissä). Vuodesta 2011 asti yhteistyötä tehneet taiteilijat työskentelevät Malmössä, Ruotsissa.

Knaggin töitä on ollut esillä useissa näyttelyissä Ruotsissa, Islannissa, Tanskassa ja Norjassa, esimerkiksi Malmö Konsthallissa (Ruotsi), Galleri 2:ssa Lofooteilla (Norja), SÍM-galleriassa Reykjavíkissa (Islanti), Oslo Prosjektromissa (Norja), Pohjoismaiden ministerineuvostossa Kööpenhaminassa (Tanska) sekä Supermarket Art Fairissa vuonna 2015 (Ruotsi). Viimeisimpiä näyttelyitä ovat olleet “Höstsalongen” Tukholman Fotografiska-museossa (Ruotsi) sekä oma näyttely Lundin Galleri Picturassa (Ruotsi).

Kaksikon yhteistyö keskittyy mm. eettisiin, kehitysopillisiin, kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joita liittyy päivittäisessä elämässämme läsnä olevien internetin ja teknologian kanssa elämiseen ja olemiseen. Nykykulttuuri ympäröi meidät virtuaalisella todellisuudella, ja vaikka sen rakennusmateriaalit saattavat olla aineettomia, sen sisältö on olemassa myös todellisessa maailmassa ja vaikuttaa oleellisesti myös tietokoneen rajojen ulkopuolella. Knaggin yhteistyö tapahtuu suurimmaksi osaksi juuri tällä digitaalisen ja fyysisen maailman rajalla. Yksi työn tärkeimmistä muodoista on fyysisten objektien luominen materiaaleista, jotka olivat aiemmin olemassa vain digitaalisessa maailmassa. Näistä rakennuspalikoista syntyy Knaggin yhteistyö. Kummankin taiteilijan omissa töissä on nähtävissä samaa ajatusmaailmaa, mikä olikin yksi syy päätökseen tehdä taiteellista työtä yhdessä. Jatkuva ihmiskäytöksen antropologinen tutkiminen on punainen lanka, joka on läsnä heidän koko tuotannossaan.

www.knaggi.com

Työtä on tukenut Icelandic Visual Arts Fund ja Mediaverkstaden
koko600.Knaggi_Galleri_Pictura_1

#knaggi, 2014-ongoing

 

Gallerian pienessä salissa esitetään Perin taiteellisen toimikunnan jäsenten Inari Sandellin ja Hertta Kiiskin kuratoima videotaiteen screening TOO MUCH. 

TOO MUCH esittää intiimin kuvan nykyelämästä julkisessa tilassa. Se tarkastelee, kuinka uppoudumme itseemme, muokkaamme roolejamme verkossa ja käsittelemme kyseisiä rooleja tosielämässä – toisinaan vaivaannuttavallakin tavalla. Internet tuntuu usein tosielämää todellisemmalta.

Videotaide-esityksessä näytetään seuraavien kutsutaiteilijoiden teoksia:

Arvida Byström (SWE) ja Maja Malou Lyse (DNK): Selfie Stick Aerobics, 2015
Valmistaudu energiseen selfiepalvontaan!

Jennifer Chan (CAN): Important Objects, 2014
Tunnustuksellinen henkilökuvavideo, johon sisältyy asetelma ylimaalattuja kynsiä, palloja ja voita.

Shana Moulton (USA): Restless Leg Saga, 2012
Restless Leg Saga kuuluu taiteilijan videosarjaan nimeltä Whispering Pines. Jaksossa Cynthia etsii parannusta levottomiin jalkoihinsa television lääkemainoksista ja terveyslehden sivuilta. Eräänä unettomana hetkenä kylpyhuoneessa Cynthialle paljastuu mystisiä totuuksia runoilija John Colettin kirjoittamien ja lukemien runojen muodossa. Terapeuttinen vapautuminen löytyy sveitsiläisen taiteilija Emma Kunzin löytämän, parantavan mineraalin Aion-A:n avulla.

Molly Soda (USA): Let’s Get Out Of This Place, 2017
”Let’s Get Out Of This Place” on live-esitys, joka on tallennettu työpöydän ruudulta ja arkistoitu. Molly Soda laulaa Squeezen kappaleen ”Tempted” karaokena ja tanssii nallekarhun kanssa. Esitys tapahtuu usein hänen työpaikallaan. Videota kehystävät kimaltelevat GIF-animaatiot ja grafiikat, joilla saadaan aikaan vaikutelma liian monesta auki olevasta ikkunasta tai välilehdestä.

Georges Jacotey (GRC): art success, 2016
Onko uratavoitteiden ulkopuolella elämää? Georges unelmoi menestyksestä taidealalla, jotta voisi huolehtia kumppanistaan ja koiristaan. Rakkaus kimmeltää horisontissa, ja Georgesille se on ainoa asia, jossa on mitään järkeä. Höpsöjä haaveita. Videoita vanhasta puhelimesta. Vähän kuin runo.

 

Lets_Get_Out_Of_This_Place

Still-kuva Molly Sodan teoksesta Let’s Get Out Of This Place, 2017

 

2 Responses to Kansainvälinen kutsunäyttely #knaggi + TOO MUCH videotaiteen screening 8.9.–1.10.2017

  1. […] Jos tämän ajatuksen olisi ottanut/saanut selville, olisi myös teos avautunut ehkä eri tavalla. Valokuvakeskus Perin sivuilla kerrototaan näyttelyn mielenkiintoisesta, yhteiskunnallisestakin, […]

    • Valokuvakeskus Peri kirjoitti:

      Moi Anna ja kiitos kirjoituksestasi näyttelykokemuksestasi galleriassamme.

      Kirjoituksen PS-osioon viitaten, missä kirjoitat että ””Jos tämän ajatuksen olisi ottanut/saanut selville, olisi myös teos avautunut ehkä eri tavalla.”

      Valokuvakeskus Perin kaikkien näyttelyiden yhteydessä on teksti, jonka tarkoituksena on nimenomaan avata näyttelyn sisältöä ja teemaa kävijälle. Työskentelemme voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen pienin resurssein poikkeuksellisen kunnianhimoisesti näiden tekstien suhteen, sillä haluamme että jokainen näyttelyn kävijä pääsee halutessaan perehtymään näyttelyn sisältöön, vaikkei olisi esim. aiemmin seurannut valokuvataidetta. Työstämme tekstejä taiteilijan kanssa ja julkaisemme ne aina jokaisen näyttelyn yhteyteen kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hienoa että löysit tiedon verkkosivuiltamme mutta ne ovat siis aina esillä myös näkyvästi näyttelytilan eteisessä/aulassa. Kertomasi kävijän kohdalla ongelmana ei siis ilmeisesti ollut se, etteikö teosten tietoja olisi ollut saatavilla. Joskus on ilmeisesti vain helpompaa kommentoida kuin perehtyä…

      PS. Modernilla taiteella tarkoitat ehkä enemmänkin nykytaidetta? Käsitteet sekoittuu monilla, mutta niissä on eroja.