But I Will Keep Looking into the Muddy Mirror käyttää lähtökohtanaan hevosen ja ihmisen välistä suhdetta. Työt käsittelevät muun muassa hevosen ja ihmisen välisen suhteen sopimuksenvaraisuutta. Esimerkiksi amerikkalaisen cowboy-kulttuurin työhevoset pysyvät paikallaan, kun toinen niiden ohjista lepää maassa. Hevosia ei tarvitse sitoa kiinni, vaan ne opetetaan kunnioittamaan sopimusta. Tämä herättää kysymyksiä vapaasta tahdosta ja vastuuntunnosta.

Eri eläinlajeilla on ihmisen silmissä omat kulttuuriset konnotaationsa, mutta lisäksi eläin on kuin peili, jossa ihminen voi nähdä oman heijastuksensa. Ja ihminen rakastaa omaa kuvajaistaan.

Aikanamme, jona oikeat eläimet elävine ruumiineen on eristetty näkymättömiin tuotantolaitoksiin ja teurastamoihin, eläimen representaatiot ja eläinkysymykset ovat lisääntyneet tulvan lailla esimerkiksi nykytaiteessa. Eläin on kuitenkin välinpitämätön ihmisen identiteettikamppailuja ja määrittely-yrityksiä kohtaan. Eläin pysyy itsenään – ja jos ei pysy, niin syynä eivät ole epäonnistuneet metafyysiset pyrinnöt, vaan ihmisen puuttuminen sen elämään. Mitä välineellisempi ihmisen asenne eläintä kohtaan on, sitä epäselvemmäksi ja likaisemmaksi peili muuttuu.

 

Echo
Echo, 2016