KAKSIKYMMENTÄKAHDEKSAN AJATUSTA KUUSTA

Esko Valtaoja

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto

  1. Syanotypian keksi suuri englantilainen tähtitieteilijä John Herschel vuonna 1842. Hän otti myös käyttöön termin photography, valokuvaus. Herschel ei kuitenkaan käyttänyt syanotypiaa taivaan valokuvaamiseen, vaan kopioimiseen.
  2. Ensimmäinen kunnollisen valokuvan Kuusta otti John William Draper vuonna 1840. Valokuvauksen pioneerit Niépce ja Daguerre olivat yrittäneet aikaisemmin, mutta heidän tekniikkansa ei vielä riittänyt. Draper otti myös tiettävästi ensimmäisen valokuvan naisen kasvoista.
  3. Taiteilijoista pisimmälle erikoistuneita olivat Kuuta ja planeettoja tarkkailevat tähtitieteilijät. Yö yön jälkeen he odottivat kärsivällisesti silmä okulaarissa kiinni, että ilmakehä rauhoittuisi silmänräpäykseksi ja he voisivat piirtäen vangita näkemänsä. Vielä Apollo-astronautitkin matkasivat Kuuhun näin tehtyihin karttoihin turvaten. Vasta digivideo pystyi peittoamaan paljaan silmän pienten yksityiskohtien näkemisessä.
  4. 34 000 vuotta vanhassa luunpalasessa uskotaan olevan kaiverrettuna vanhin tunnettu kuukalenteri. Myös Lascaux’n luolamaalauksissa esitetään Kuun vaiheet, joskin tulkinnasta kiistellään.
  5. On ehdotettu, että Kuun vaiheet ovat kannustaneet muinaisihmisiä kohti loogista ajattelua, ymmärtämään maailman säännöllisyyksiä, aikaa, syitä ja seurauksia.
  6. Kuu vaikuttaa elämäämme vähemmän kuin luulemmekaan. Vuorovesiä lukuun ottamatta kaikki sitkeät uskomukset Kuun vaikutuksesta ovat pelkkää hölynpölyä, kuuhulluudesta biodynaamiseen viljelyyn ja, valitettavasti, myös ihmissusiin.
  7. Kuukautisilla ei ole mitään tekemistä Kuun kanssa. Niiden keskimääräinen pituus on noin 28 päivää, mutta vaihtelu on laaja ja kyseessä lienee pelkkä sattuma. Lähimmillä serkuillamme, simpansseilla, kuukautiskierto on 35 päivää.
  8. Juutalaisten ikivanha kuukalenteri määrää yhä pääsiäisemme ja siihen sidottujen kristillisten juhlien paikan. Varhaisin mahdollinen pääsiäissunnuntai on 22.3. (viimeksi vuonna 1818), myöhäisin 25.4. kuten käy vuonna 2038.
  9. Vielä viisikymmentäluvulla ajateltiin, että Kuu voisi olla sinkoutunut irti vinhasti pyörivästä nuoresta Maasta. Tyyni valtameri olisi ollut repeämäjälki.
  10. Kuu vaikuttaa elämäämme enemmän kuin arvaammekaan. Kuu pitää maapallon pyörimisakselin vakaana, niin että se ei vaapu holtittomasti ja aiheuta jatkuvia, elämälle tuhoisia ilmastonvaihteluita.
  11. Fantasiakirjassa Viisaan miehen pelko keijuneito Felurian varoittaa Kvothea: ”kun kuu on täysi voit vielä nauraa, mutta tiedä että on myös pimeämpi puoli. viisas mies pelkää yötä vailla suloista kuunvaloa. sellaisena yönä jokainen askeleesi voi vangita sinut pimeän kuun vanaveteen ja vetää sinut huomaamattasi keijujen luo.”
  12. Vuosisadasta toiseen niin kirjailijat kuin tähtitieteilijätkin uskoivat Kuussa olevan elämää. Moni astronomi uskoi nähneensä Kuussa asutusta ja kokonaisia kaupunkeja. John Herschelin väitettiin jopa nähneen lentäviä kuun asukkeja suurella kaukoputkellaan, mutta kyseessä oli vain ovelan lehtimiehen keksimä huijaus.
  13. Modernin tieteiskirjallisuuden isä H. G. Wells oli viimeinen merkittävä kirjailija, joka kuvitteli Kuuta asutuksi. Hänen kirjassaan Ensimmäiset ihmiset Kuussa esiintyi luolissa asustavia älykkäitä seleniittejä.
  14. Vuorovedet hidastavat Maan pyörimisliikettä, siksi lisäämme aina joskus uutena vuotena karkaussekunnin maailmanaikaan kellojensa tarkkuudella ylpeilevien rolexmiesten kiusaksi. Viisisataa miljoonaa vuotta sitten vuoden pituus oli sama kuin nyt, mutta siihen mahtui 424 vuorokautta.
  15. Kuu on täysi vain yhtenä yönä kuukaudessa. Puolet loppuajasta se on sirppi, toisen puolen vajaa pallo. Kuitenkin maalaustaiteessa esitetään vain täysikuita tai sirppejä, puolikuuta pulleampia kuun vaiheita on mahdoton löytää. Miksi?
  16. Ennen keinotekoisen valaistuksen aikaa kaikki matkanteko ja yleensäkin ulkona liikkuminen kuuttomina öinä oli käytännössä mahdotonta. Nyt pilkkopimeä on outo käsite lähes kaikille suomalaisille. Pilkkopimeässä et todellakaan näe mitään.
  17. Kun suurille kaukoputkille jaetaan havaintoaikaa, sitä on tarjolla kolmea eri sorttia: pimeää, harmaata ja kirkasta, riippuen siitä, mikä on Kuun vaihe. Pimeä aika on halutuinta ja hankalinta saada, mutta joitakin tutkimuksia voidaan tehdä myös täydenkuun aikaan.
  18. Kuka tahansa voi hankkia itselleen palan kuuta – minullakin on sellainen. Kuusta tulleista meteoriiteista sahattuja pieniä siivuja myydään netissä keskimäärin tuhannen taalan grammahintaan.
  19. Jos nukkuu täydenkuun paistaessa kasvoille, tulee hulluksi. Tämä on totta, serkkuni Pekka opetti sen minulle.
  20. ”Kuuhut paistaa kelmeästi, kuollut ajaa keveästi – etkös piikanen pelkää?”
  21. Oma Kuumme on eloton, mutta astrobiologit katselevat toiveikkaina aurinkokuntamme muita kuita, kuten Enceladusta, joiden paksun jääkuoren alla velloo Saturnuksen vuorovesivoiman lämmittämä meri.
  22. On oikeitakin kuuhulluja. He hörhöilevät netin keskustelupalstoilla ja väittävät, että koko Apollo-kuuohjelma, tai kenties kaikki avaruuslennot, ovat huijausta.
  23. Hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa olisi mahdollista rakentaa tikapuut Maasta Kuuhun, kun Maan vuorokausi on hidastunut kuunkierron mittaiseksi ja Kuu pysyy aina samassa kohden taivasta. Brian Aldissin tieteisromaanissa Kasvihuone jättiläishämähäkit ovat kutoneet verkkonsa Maan ja Kuun välille.
  24. Bysanttilainen historioitsija Prokopios kertoi Aristoteleen hukuttaneen itsensä, koska hän ei osannut selittää vuorovesien syntyä. Valitettavasti, tai filosofin kannalta onneksi, tarina ei ole totta.
  25. Nuori mies istui laiskana puutarhassa ja näki omenan putoavan puusta. Silloin hän oivalsi, että myös taivaalla näkynyt Kuu putoaa koko ajan kohti Maata saman kaikkialla vallitsevan vetovoiman ansiosta. Isaac Newton oli maailmanhistorian suurin nero, joka myös selitti vuorovesien syntymekanismin gravitaation avulla.
  26. Päivätär ja Kuutar olivat suomalaisen muinaisuskonnon Auringon ja Kuun jumalattaret, kenties yksi ja sama. Useimmissa mytologioissa Aurinko ja Kuu ovat mies- ja naispuolisia jumaluuksia, eivät samaa sukupuolta. Useimmiten Kuu on nainen.
  27. Kuunsirpin sakarat osoittavat tietysti aina poispäin Auringosta. (On hauska harraste bongata taideteoksia, joissa tämä mokataan.) Taiteessa ja symboliikassa Kuun sirppi osoittaa paljon useammin oikealle kuin vasemmalle. Miksi?
  28. Rachkoi Cuun mustaxi jacoi”, kertoi Mikael Agricola suomalaisista muinaisjumaluuksista. Tarinoissa Rahko kiipää tikapuita Kuuhun ja tervaa sen. Onko hindujen kuunsyöjä Rahu sama kuin suomalaisten Rahko?