Miehisyys on kenties monimutkaisempaa ja moniulotteisempaa kuin koskaan aiemmin. Miten mies ja miehisyys näyttäytyvät ja miten ne koetaan ajassamme? Aihetta lähestytään viiden erilaisen taiteilijan teosten kautta, jotka käsittelevät unelmia, sallittuja tunteita, yhteisöä ja luonnon mahtia.

Näyttelyä varten koostettuun taiteilijaryhmään, Marttikerhoon, kuuluvat valokuvataiteilijat Kenneth Bamberg, Mikko Haiko, Aukusti Heinonen, Teemu Lehmusruusu ja Karoliina Paatos. Ryhmä on kokoontunut vuoden aikana säännöllisesti aiheen parissa, ja jokainen taiteilija on tutkinut teemaa omista lähtökohdistaan yhteisen dialogin tukemina.

Kenneth Bambergin teos pohjautuu hänen kouluaikojensa jääkiekkokorttikokoelmaan. Keräily avasi fantasiamaailman, joka perustui korttien vaihtoon, pakettien avaamiseen ja kauniisiin erikoiskortteihin. Hän keräili jääkiekkokortteja värijärjestyksessä peliasujen mukaan. Korttien keräileminen heijasteli myös tarvetta saada ystäviä. Melkein kaikki luokassa keräilivät, myös jotkut tytöt. Kenneth halusi saada suurimman kokoelman, voittaa luokan kuninkaiden kunnioituksen ja hurmata söpöimmät tytöt.

Mikko Haikon valokuva- ja videoteosten tapahtumapaikkana toimii suomalainen maaseutu. “Olen kuvannut kaivinkonetta, traktoreita ja hirviporukoita. Lapsena halusin kuulua porukkaan ja olla ajomies. Ja traktorimies. Muistan hirvipeijaisista lumisen maan, ulkotulet ja nylkykatoksen. Traktorin merkki piti olla Valmet, sillä Valmet oli paras. Opettelin myös soittamaan isäni tuomaa venäläistä haitaria, jonka koskettimen korjasin kuminauhalla. Haitari on melko monimutkainen kone.“

Aukusti Heinonen käsittelee teoksessaan miehisyyteen vielä tänäkin päivänä harvemmin, tai korkeintaan toissijaisesti liitettyjä ominaisuuksia: herkkyyttä ja liikuttumisen näyttämistä. Kuvista ja sanoista rakentuva teos asettaa kysymyksen: Onko itkevä mies kulttuurissamme edelleen tabu?

Teemu Lehmusruusun teokset käsittelevät ihmisen järjenvastaista suhdetta villiin, samanaikaisesti sekä hyödyntäen että kyseenalaistaen teknologian keinoja. Teoksissa kohtaa materiaalinen laite ja aineettomana koettu muistijälki. Ne toimivat viittauksina maskuliiniseen kulttuuriin perinteisesti liitettyyn tekniseen kilvoitteluun, ja toisaalta luontokokemusten tuottamiseen tai jäljittelemiseen teknologian keinoin.

Karoliina Paatos on kuvannut Yhdysvaltojen länsiosien cowboy-kulttuuria kohta kuusi vuotta. Hänen tiensä on vienyt karjatilojen kautta myös tämän kulttuurin laidoille. Nykyisin hän seuraa kahden tytön kasvua karjatilalla Nevadassa ja kuvaa homo-rodeoiden osallistujia kilpailuissa sekä niiden ulkopuolella. “Minua kiinnostaa tämän kulttuurin sivulliset, naiset, lapset ja homot. Sankarillisuus ja herkkyys, jopa haavoittuvuus, pysähtyneet hetket, läsnäolo, karut ympäristöt ja yhteisö sekä ihmisen ja eläimen yhteys ovat kuvieni teemoja.”

Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskuksen valokuvataidetoimikunta ja Uudenmaan taidetoimikunta sekä Svenska kulturfonden.

Tule tapaamaan Marttikerhon taiteilijoita sunnuntaina 31.1. klo 15–17 Perin galleriaan pop up -kahvilaan.

 

Copyright Karoliina Paatos

Karoliina Paatos: Jette